Artikkelit

Sukukokousmatka Vpl. Pyhäjärvelle 2019

Tämänkertainen sukukokousmatka toteutettiin 7.-10. kesäkuuta 2019. Perjantai oli matkapäivä, lauantaina eri sukuhaarojen edustajat vierailivat omissa kohteissaan ja pidettiin seuran hallituksen kokous, sunnuntaina vierailtiin yhdessä Käkisalmessa ja Pyhäjärven kirkonmäellä sekä pidettiin sukukokous ja maanantaina palattiin kotiin. Yllä Salitsanrantaa. Taustalla Pyhäjärvi.

Häränpääniemi

Poikkesimme Säkkijärven Vilajoen kohdalla reitiltä Häränpääniemeen, jossa suomalaiset yrittivät pysäyttää vihollisen Viipurinlahden tältä puolelta saaman sillanpääaseman laajenemista talvisodan lopussa. Rantaan asti emme päässeet, mutta Vilalahti välillä vilkahteli.

Majapaikka

Majapaikkamme Kannaksen oli Sakkolan Kiviniemessä Vuoksen rannalla oleva suuri venäläinen lomakeskus Recreaton center Pearl (venäjäksi Zhemchuzhnyy), joka on aivan uusi. Talo, jossa asuimme oli vielä keskeneräinen, mutta palveli meitä hyvin. Keskus on erittäin hyvin varusteltu. Pihapiirissä on kiipeilyreittejä, palloilukenttä, kuntoilulaitteita ja saunarakennus.

Sukuhaarojen kotitanhuvilla

Lähdimme lauantaina tilausajollamme tutustumaan eri sukuhaarojen omiin kohteisiin. Kävimme kääntymässä Musakanlahden koulun tienoilla ja jätimme ensimmäisen ryhmän Tiitualle vierailemaan Koivumäen talossa.

Me muut jatkoimme matkaa ja piipahdimme Taubilan puretun kartanon mailla olevalla uimarannalla. Keskimmäisessä kuvassa Emilia Vaherjoki ja Mirkku Sivula. Oikealla olevassa kuvassa Paula Latva, Ulla Kotalahti, Laila Koponen ja Marja Kotasalmi.

Jatkoimme matkaa Riiskaan, jossa tapasimme sovitusti pikkuautolla Taipalsaaresta tulleet sukulaiset, mutta ihmeeksemme emme löytäneet Antti ja Katri Kukon taloa. Meitä jäi muutama selvittämään asiaa ja muut lähtivät uimarannalle odottamaan. Tutustuin edellisellä matkallani naapurissa asuvaan Sergeihin ja onneksi tunnistin nyt hänen talonsa. Tapasimme Sergein vaimon ja löysimme tiemme Kukkojen tilalle. Pihassa oli ystävällinen mies, jolta saimme luvan tulla katsomaan paikkoja isommalla porukalla. Ellen ja Onni Tuikkanen juttelevat keskimmäisessä kuvassa hänen kanssaan. Talon toinen pääty oli purettu ja tilalle rakennettu uusi osa. Siksi en ollut tunnistanut taloa.

Uimarantalaiset olivatkin jääneet bussiin Riiskan ja Rantakylän välisen tien reunaan ja vain kaksi olivat lähteneet rantaa katsomaan. Osa porukkaa halusi jo jatkaa matkaa Käkisalmeen, joten ajoimme Rantakylään ja me siitä paikasta kiinnostuneet jäimme sinne. Muut ajoivat bussilla eteenpäin. Vasemmassa yläkuvassa rantakyläläiset Emilia Vaherjoki, Mirkku Sivula, Villeveikko Tuikkanen, Markku Sivula sekä Onni ja Ellen Tuikkanen. Riiskan tila oli aikoinaan käynyt ahtaaksi Kukkojen suurperheelle, joten perheen Martti-pojalle ja hänen vaimolleen Anna-Marialle ostettiin tila Rantakylästä. Suurperhetaloutta kuitenkin jatkettiin, kunnes Martti ja Anna-Maria lunastivat Rantakylän tilan itselleen. Tilalle rakennettu talo ei ole säilynyt. Sen paikalla oleva niitty on kolmannessa kuvassa. Kukkojen tila rajoittui Laatokkaan. Jatkoimme matkaamme Aherikkoon, jossa oli perheen kalasatama.

Ranta on Rantakylän kohdalla kivikkoista. Aherikon suojaisa poukama on ollut aikoinaan tarpeen, sillä Laatokan suolattomat aallot olivat jyrkät.

Palattuamme lähelle talon rakentanut isäntä esitteli meille tontillaan olevan suomalaisten jäljiltä olevan kivijalan. En osaa sanoa, kenelle paikka on aikoinaan kuulunut. Palatessamme kohti Riiskaa poikkesimme aiemmin aiotulle uimarannalle.

Tullessamme Riiskaan Sergei oli meitä vastassa. Hän harrastaa esineiden etsimistä metallinilmaisimen avulla. Hän esitteli meille löytöjään.

Kukkojen talon pihapiiri oli viihtyisä. Vanhoja ulkorakennuksia oli yhä jäljellä, muun muassa ”finski toilet”. Kun kerran tekee kunnolla, kestää pitkään. Tapasimme myös saman vanhan pariskunnan, joka viime matkallanikin asui vanhassa päädyssä. Uudessa oli ilmeisesti uudet asukkaat. Sergei antoi meille lahjan, jossa Kukkojen talo on ilmeisesti alkuperäisessä hahmossaan. Ryhmämme nuorimmat saivat tästä sukumuiston.

Ajoimme takasin majapaikkaamme Salitsanrannan ja Lahnavalkaman kautta. Näillä paikoilla on isoäitini Anna-Maria Hanskin suku majaillut.

Seuraavana kuvia ja tekstejä Tuomo Kukolta Tiituanvierailulta.

Tiituan Koivumäki (Tuomas ja Maria Kukon talo). Valmistui 1932 ja toimi sodan jälkeen Tiituan kolhoosin johtajan ja perheensä kotina.

Koivumäen tuvassa etualalla talon emäntä (omistaja?) Sima Medvedeva ja Tuomo. Sima on edesmenneen omistajapariskunnan tytär (s. 1938). Taustalla Mauri, Maria Karpova (Siman sukulaistyttö) ja tämän (?) pikkupoika.

Lämmintä venäläistä ”samppanjaa” pahvimukeista (Mauri, Jari, Jaana)

Maria, Tuula ja Sima.

Koivumäen rappusilla Hellin, Mauri, Jaana, Tuomo, Tuula, Mikko ja Jari.

Kuten edellinen mutta Tuulan ja Mikon välissä Maria Karpova (ja Tuomo kuvaajana).

Tiituan Tammala, Pyhäjärven viimeisen eli Kukkojen suurperheen kotitalo, jossa syntyivät mm. Maurin isä Juho (1903) ja Tuomon isä Eino (1911). Vasemmalla olevista kolmesta venakosta keskimmäinen on em. Siman tytär. Mukana myös Hellin ja Mauri.

Uudet sivut

Pitkän tauon jälkeen kukkojensuku.fi on saamassa taas sivut pystyyn. Tällä kertaa sivut ovat sukuseuralle hankitussa web-hotellissa, joten syksyn/kevään mittaisia katkoksia ei enää tule tapahtumaan.

Kirjautuminen

Sivuston käyttö ja selailu ei vaadi rekisteröitymistä. Kirjautumalla pääsee kuitenkin kommentoimaan artikkeleita. Viime kerralla roskapostit olivat ongelma kommenteissa, joten kokeillaan jos tuo kirjautuminen auttaisi siihen.

Ulkoasu

Tällä hetkellä ulkoasu on WordPress-julkaisualustan oletusteema. Tämä on tarkoitus vaihtaa, sillä onhan tämä melko karu sukuseuralle. Teemoja on tuhansia ilmaisia ja niitä voi selailla esimerkiksi osoitteessa https://wordpress.org/themes/. Ehdotuksia voi laittaa tämän artikkelin kommentteihin tai sähköpostitse osoitteeseen joni.kukko@kukkojensuku.fi. Luulen, että ominaisuuksista tarvitaan ainakin ”Two Columns layout” eikä nykypäivänä ”Responsive layout” ole pahitteeksi.