Hei Oli taas mukavaa olla koolla suvun kesken, tällä kertaa Jämijärvellä, jonka Jämikeskukseen suvun esimies oli neuvotellut meille hyvät olosuhteet kokoustaa ja viettää aikaa yhdessä. Kiitos Pekka! Aloituskahveilla kuulimme Jämikeskuksen esittelyn, vt. kunnanjohtajan puheen ja yhden sukumme nestorin, Onni Honkalan, muistelun evakkomatkan jälkeisestä asettumisesta Jämijärvelle. Paikalla oli Kankaanpään Seudun edustaja, jonka juttu suvustamme ja tapahtumastamme julkaistiin heti seuraavana päivänä.
Hallitus kokousti ensimmäisen matkapäivänä ja suurin osa muusta väestä vietti aikaa liikuntatiloissa, koska sää ei suosinut. Illalla katsoimme yhdessä videoita sukuseuran matkoista Vpl. Pyhäjärvelle ja muualle itärajan taakse. Toisen päivän aamupäivällä kävimme kierroksella tutustumassa alueen merkillisiin lähteisiin, korsukeskukseen ja maastoon muutoinkin.
Iltapäivällä pidimme sukukokouksen ja katsoimme edellisenä päivänä kesken jääneen videon loppuun. Päivällisen jälkeen pidettiin perinteiset arpajaiset. Enemmistö jäi viettämään iltaa paikalle tilattujen musikanttien seurassa. Vaimoni ja minä lähdimme paluumatkalle Turkuun.
Sukukokouksessa oli esillä sukurekisterin päivittäminen, yhdistyksen rekisteröinti ja mahdollinen kirjaprojekti. Uuteen hallitukseen, jonka toimikausi alkaa 1.1.2021, kuuluvat Salme Jusell, Pauli Karmala, Sami Karmala, Marja Kotasalmi, Jari Kukko, Joni Kukko, Anse Kämäräinen ja Paula Latva.
Kukkojen sukuseura on julkaissut kaksi sukukirjaa historiansa aikana. Kukkojen suku ja Kukkojen suku II sisältävät runsaasti tarinoita suvun vaiheista sekä luonnollisesti sukutaulut.
Sukuseura on päättänyt päivittää sukuun kuuluvien tiedot, mikä johtaa mahdollisesti Kukkojen suku III:n julkaisemiseen. Tavanomaisten sukuun kuuluvien elämäkertatietojen lisäksi toivomme saavamme myös kuvia ja tarinoita.
Seuran jäsenille on lähetetty tämänvuotisen sukukirjeen mukana lomake tietojen keräämiseksi. Jos et ole saanut kirjettä postitse tai sähköpostitse, pyydän sinua ottamaan yhteys sukuseuraan, jotta osoitetiedot saadaan ajan tasalle. Otsakekuvan alla on painike Sukuseuran hallitus, jonka kautta saat yhteystiedot esiin.
Tietojenkeruu koskee kaikkia sukuun kuuluvia eikä vain sukuseuran jäseniä.
Tietojenkeruulomake on myös tällä sivustolla painikkeen Sukutietolomake takana. Lomakkeen voi tulostaa tai kopioida tekstinkäsittelyohjelmaan. Lomake sekä mahdolliset kuvat ja tarinat pyydetään lähettämään 31.5.2020 mennessä Pauli Karmalalle, jonka yhteystiedot ovat lomakkeella.
Vetoan kaikkiin sukuun kuuluviin. Kertoisitteko mahdollisimman monille sukulaisillemme tästä tiedonkeruusta ja että lomake on täällä suvun verkkosivulla.
Iloa osallistumineen ja autetaan tässäkin toisiamme!
Elämme nyt kriisiaikaa. Taistelussa virusta vastaan meidän on syytä noudattaa tunnollisesti annettuja ohjeita ja auttaa toisiamme. Myös me Kukot voimme ojentaa kättä toisillemme. Tuki voi olla henkistä ja käytännöllistä. Karanteenissa olevat isovanhemmat ja etäkoulua käyvät lastenlapset varmaan jo vaihtavatkin kokemuksiaan.
Mutta mitä kuuluu sedille, tädeille, näiden puolisoille, serkuille, pikkuserkuille ja ehkä näitäkin kaukaisemmille? Tämänkertaisina kevättöinä voitaisiinraivata sukulaisten välisiä ehkä nurmettuneita polkuja. Pyydä läheisiltäsi vinkkejä ja yhteystietoja. Sukukirjastakin voit saada ideoita.
Yksi puhelu voi tuoda iloa karanteenissa olevan yksinäisyyteen. Samalla voidaan varmistaa, onko muulle avulle tarvetta. Kaikilla ei ole lähiomaisia tai nämä asuvat kaukana. Jos et itse pysty auttamaan, voit ehkä tehdä jotakin sen järjestämiseksi.
Ota tarvittaessa yhteys minuun. Olen eläkkeellä, minulla on aikaa selvittää sukulaissuhteita ja etsiä yhteystietoja. Löydät yhteystietoni alapalkin kohdasta Sukuseuran hallitus.
Tämä kriisi on mahdollisuus lujittaa sukusiteitä ja kuulla kiinnostavia sukutarinoita.
Tämänkertainen sukukokousmatka toteutettiin 7.-10. kesäkuuta 2019. Perjantai oli matkapäivä, lauantaina eri sukuhaarojen edustajat vierailivat omissa kohteissaan ja pidettiin seuran hallituksen kokous, sunnuntaina vierailtiin yhdessä Käkisalmessa ja Pyhäjärven kirkonmäellä sekä pidettiin sukukokous ja maanantaina palattiin kotiin. Yllä Salitsanrantaa. Taustalla Pyhäjärvi.
Häränpääniemi
Häränpääniemen harvahkoa asutusta
Umpiperä
Poikkesimme Säkkijärven Vilajoen kohdalla reitiltä Häränpääniemeen, jossa suomalaiset yrittivät pysäyttää vihollisen Viipurinlahden tältä puolelta saaman sillanpääaseman laajenemista talvisodan lopussa. Rantaan asti emme päässeet, mutta Vilalahti välillä vilkahteli.
Majapaikka
Kukkojen kortteeri
Lomakylää
Vuoksi
Matkalla päivälliselle
Majapaikkamme Kannaksen oli Sakkolan Kiviniemessä Vuoksen rannalla oleva suuri venäläinen lomakeskus Recreaton center Pearl (venäjäksi Zhemchuzhnyy), joka on aivan uusi. Talo, jossa asuimme oli vielä keskeneräinen, mutta palveli meitä hyvin. Keskus on erittäin hyvin varusteltu. Pihapiirissä on kiipeilyreittejä, palloilukenttä, kuntoilulaitteita ja saunarakennus.
Sukuhaarojen kotitanhuvilla
Musakanlahden koulu
Koivumäki
Lähdimme lauantaina tilausajollamme tutustumaan eri sukuhaarojen omiin kohteisiin. Kävimme kääntymässä Musakanlahden koulun tienoilla ja jätimme ensimmäisen ryhmän Tiitualle vierailemaan Koivumäen talossa.
Me muut jatkoimme matkaa ja piipahdimme Taubilan puretun kartanon mailla olevalla uimarannalla. Keskimmäisessä kuvassa Emilia Vaherjoki ja Mirkku Sivula. Oikealla olevassa kuvassa Paula Latva, Ulla Kotalahti, Laila Koponen ja Marja Kotasalmi.
Sergein talo
Kukkojen talo
Jatkoimme matkaa Riiskaan, jossa tapasimme sovitusti pikkuautolla Taipalsaaresta tulleet sukulaiset, mutta ihmeeksemme emme löytäneet Antti ja Katri Kukon taloa. Meitä jäi muutama selvittämään asiaa ja muut lähtivät uimarannalle odottamaan. Tutustuin edellisellä matkallani naapurissa asuvaan Sergeihin ja onneksi tunnistin nyt hänen talonsa. Tapasimme Sergein vaimon ja löysimme tiemme Kukkojen tilalle. Pihassa oli ystävällinen mies, jolta saimme luvan tulla katsomaan paikkoja isommalla porukalla. Ellen ja Onni Tuikkanen juttelevat keskimmäisessä kuvassa hänen kanssaan. Talon toinen pääty oli purettu ja tilalle rakennettu uusi osa. Siksi en ollut tunnistanut taloa.
Rantakyläläiset
Rantakylän raitti
Aherikkoon
Uimarantalaiset olivatkin jääneet bussiin Riiskan ja Rantakylän välisen tien reunaan ja vain kaksi olivat lähteneet rantaa katsomaan. Osa porukkaa halusi jo jatkaa matkaa Käkisalmeen, joten ajoimme Rantakylään ja me siitä paikasta kiinnostuneet jäimme sinne. Muut ajoivat bussilla eteenpäin. Vasemmassa yläkuvassa rantakyläläiset Emilia Vaherjoki, Mirkku Sivula, Villeveikko Tuikkanen, Markku Sivula sekä Onni ja Ellen Tuikkanen. Riiskan tila oli aikoinaan käynyt ahtaaksi Kukkojen suurperheelle, joten perheen Martti-pojalle ja hänen vaimolleen Anna-Marialle ostettiin tila Rantakylästä. Suurperhetaloutta kuitenkin jatkettiin, kunnes Martti ja Anna-Maria lunastivat Rantakylän tilan itselleen. Tilalle rakennettu talo ei ole säilynyt. Sen paikalla oleva niitty on kolmannessa kuvassa. Kukkojen tila rajoittui Laatokkaan. Jatkoimme matkaamme Aherikkoon, jossa oli perheen kalasatama.
Kalasatama
Ranta on Rantakylän kohdalla kivikkoista. Aherikon suojaisa poukama on ollut aikoinaan tarpeen, sillä Laatokan suolattomat aallot olivat jyrkät.
Palattuamme lähelle talon rakentanut isäntä esitteli meille tontillaan olevan suomalaisten jäljiltä olevan kivijalan. En osaa sanoa, kenelle paikka on aikoinaan kuulunut. Palatessamme kohti Riiskaa poikkesimme aiemmin aiotulle uimarannalle.
Tullessamme Riiskaan Sergei oli meitä vastassa. Hän harrastaa esineiden etsimistä metallinilmaisimen avulla. Hän esitteli meille löytöjään.
Uusi pääty
”Finski toilet”
”Finski toilet”
Muisto Sergeiltä
Kukkojen talon pihapiiri oli viihtyisä. Vanhoja ulkorakennuksia oli yhä jäljellä, muun muassa ”finski toilet”. Kun kerran tekee kunnolla, kestää pitkään. Tapasimme myös saman vanhan pariskunnan, joka viime matkallanikin asui vanhassa päädyssä. Uudessa oli ilmeisesti uudet asukkaat. Sergei antoi meille lahjan, jossa Kukkojen talo on ilmeisesti alkuperäisessä hahmossaan. Ryhmämme nuorimmat saivat tästä sukumuiston.
Salitsanrantaa
Salitsanrannan koulu
Näkymä Lahnavalkamasta Pyhäjärvelle
Ajoimme takasin majapaikkaamme Salitsanrannan ja Lahnavalkaman kautta. Näillä paikoilla on isoäitini Anna-Maria Hanskin suku majaillut.
Seuraavana kuvia ja tekstejä Tuomo Kukolta Tiituanvierailulta.
Tiituan Koivumäki (Tuomas ja Maria Kukon talo). Valmistui 1932 ja toimi sodan jälkeen Tiituan kolhoosin johtajan ja perheensä kotina.
Koivumäen tuvassa etualalla talon emäntä (omistaja?) Sima Medvedeva ja Tuomo. Sima on edesmenneen omistajapariskunnan tytär (s. 1938). Taustalla Mauri, Maria Karpova (Siman sukulaistyttö) ja tämän (?) pikkupoika.
Koivumäen rappusilla Hellin, Mauri, Jaana, Tuomo, Tuula, Mikko ja Jari.
Kuten edellinen mutta Tuulan ja Mikon välissä Maria Karpova (ja Tuomo kuvaajana).
Tiituan Tammala, Pyhäjärven viimeisen eli Kukkojen suurperheen kotitalo, jossa syntyivät mm. Maurin isä Juho (1903) ja Tuomon isä Eino (1911). Vasemmalla olevista kolmesta venakosta keskimmäinen on em. Siman tytär. Mukana myös Hellin ja Mauri.
